Esitätkö toiveen tähdenlennon aikana?
Kreikkalainen tähtitieteilijä Ptolemaios synnytti uskomuksen, jonka mukaan tähdenlennon aikana toivottu toive voi toteutua. Tähdenlennon aikana jumalien uskottiin olevan valppaana ja kuulevan toiveet ja rukoukset, joita maan päällä juuri sillä hetkellä esitettiin. Onko tämä totta vai tarua? Ainakin se on hyvin vanha uskomus, joka on jäänyt elämään perimätietona sukupolvelta toiselle. Kuinka moni meistä onkaan esittänyt toiveen tähdenlennon nähdessään ja jäänyt enemmän tai vähemmän tosissaan odottamaan toiveen käyvän toteen.
Ajan ja elämän myötä meihin tarttuu ”tarralappuja”, joita vanhempamme, ystävämme, sukulaisemme, opettajamme ja me itse itseemme liimaamme. Nämä ”tarralaput” ovat asioita ja käsityksiä, joista meillä ei ole tutkittua tietoa, mutta ne ovat meille totuuksia. Ne ovat uskomuksia, joiden kokonaisuus muodostaa meidän todellisuuskäsityksemme.
Uskomuksia on kaikkialla ja ne ovat aina läsnä elämässämme. Onnellisuus, terveys, kiire, muutos, menestyminen, seksi ja parisuhde kätkevät paljon uskomuksia. Millaisena näemme itsemme ja tulevaisuutemme on paljon kiinni siitä millaiset uskomukset mukanamme kulkevat. Jokin uskomus voi olla meille totta tosiaan hyödyksi ja auttaa saavuttamaan unelmiamme. Toinen uskomus sen sijaan vaikuttaa käyttäytymiseemme negatiisesti ja rajoittavasti. On hyvin kiinnostavaa pohtia miten paljon uskomukset vaikuttavat hyvinvointiimme.
Kriittisessä ja vaikeassa elämäntilanteessa kokemamme suuri tunnelataus synnyttää ja muokkaa uskomuksiamme. Vakavasti sairastunut tai läheisensä menettänyt saattaa kokea, ettei mikään elämässä ole ennallaan ja käsitys tulevaisuudesta ja ympäröivästä maailmasta muuttuu. Terveyteen ja onnellisuuteen liittyvät uskomukset saattavat nousta suurennuslasin alle. Tämä on luonnollista ja usein myös hyvin tarpeellista, sillä suurien tunteiden äärellä mahdollistuu oman sisäisen puheen ja ajatusmallien tarkasteleminen. Sydämen ääni ja sisäinen puhe on aitoa ja rehellistä. Sen viesti sisältää yleensä juuri sen mitä tarvitsemme edistääksemme hyvinvointiamme. Meillä on luonnollinen tapa uskoa sitä mitä mieli meille sanoo.
Koska minä olen aina uskonut, ettei minulla ole matemaattisia lahjoja, olen tiedostamattani säännöllisesti huomioinut tämän rajoitteen elämäni valintatilanteissa. Vasta omiin ”tarralappuihini” tutustumisen myötä olen ymmärtänyt, kuinka uskomus on ollut luomassa tulevaisuuttani ja jäsentää menneisyyttäni. Rajoittavien uskomusten tunnistamisen ja muokkaamisen myötä olen alkanut hyödyntää voimavarojani uudella tavalla. Tällä kokemuksella on ollut myös positiivinen vaikutus hyvinvointiini. En edelleenkään koe olevani matemaattisesti lahjakas vaan uskon osaavani ja oppivani kaiken tarpeellisen tälläkin tieteen alalla. Koska uskomus on olemassa ajatuksena ja sanoina, voin myös vaikuttaa siihen, miten itsestäni puhun. Olen ammattiini ja työuraani tyytyväinen ja ymmärrän hyvin sen, miten päädyin valitsemalleni uralle. Mustavalkoinen ajattelu lahjakkuuden ja lahjattomuuden välillä on poispyyhitty ja tilalla on laaja kirjo minulle mahdollisia vaihtoehtoja.
Meillä on elämässä rajallinen määrä voimia ja resursseja toiveiden ja unelmien toteuttamiseen. Vaikka en tunnusta uskovani tähdenlennon taikaan, aion silti esittää toiveen, kun seuraavan kerran siihen saan mahdollisuuden. En jätä kuitenkaan toivettani tähdenlennon varaan sillä tiedän, että toteutuakseen se vaatii jonkinlaisia tekoja myös minulta itseltäni.