Miten tukea syöpään sairastunutta?
Syöpään sairastuminen on kova paikka sekä sairastuneelle että hänen läheisilleen. Usein läheiset haluavat tukea ja auttaa sairastunutta, mutta eivät oikein tiedä miten. Sairastunut saattaa tuntea jäävänsä yksin sairauden keskelle ja kokea, että ystävät ovat hävinneet tai puoliso katoaa töiden pariin. Läheisellä voi olla tunne, että ei osaa valita sanojaan oikein, ja siksi on helpompi olla kohtaamatta sairastunut.
Sairastunut tarvitsee kuuntelijaa
Sairauden alkuvaiheessa sairastuneella on usein suuri tarve puhua ulos ajatuksiaan ja pelkojaan ja kerrata sitä, mitä on tapahtunut. Syöpään sairastunut tarvitsee lähelleen korvia, jotka jaksavat kuunnella. Kuunnella ja ottaa vastaan sairastuneen pelot ja synkät ajatukset, vaikka ne kuulostaisivat läheisen korvissa ahdistavilta. Syöpä-sana saa usein ihmisen miettimään kuolemaa, vaikka lääkäreiden mukaan paranemisen mahdollisuudet olisivatkin hyvät. Jos läheinen ei pysty ottamaan vastaan sairastuneen tarvetta puhua, on tärkeää kertoa se hänelle sekä kannustaa tai auttaa hakemaan tukea Syöpäjärjestöjen neuvontahoitajalta tai vertaistukihenkilöltä. Tukea voi myös kysyä sairaalan, terveyskeskuksen tai työterveyshuollon kautta. Myös silloin, kun sairastunut ei pysty tilanteestaan lainkaan puhumaan, on hyvä kertoa hänelle tuen mahdollisuudesta ja sen hyödyllisyydestä.
Iloa tuottavien hetkien tärkeys
Sairastunut tarvitsee hoitojen ja oireiden keskellä myös muuta ajateltavaa. Hetkiä, jolloin saa olla oma vanha itsensä ja saa tehdä asioita, joista saa iloa. Sairastuneen läheinen voi houkutella sairastunutta kävelylle, kahville tai tekemään jotakin sellaista, mistä tietää sairastuneen pitävän. Arjen pienet hetket ja ilot ovat sairastuneelle henkireikä hoitojen keskellä. Sellainen hetki, jolloin sairautta ei mietitä, vaan ”hömpötellään” ihan muuta. Sairastuneella ei monesti ole itsellään voimia pyytää ystäviä kylään, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö hän voisi jostakin tällaisesta nauttia, jos häntä siihen lämmöllä patistetaan.
Apua konkreettisiin asioihin
Sairaus ja hoidot voivat aiheuttaa ajoittain väsymystä ja erilaisia sivuvaikutuksia. Näiden keskellä sairastunut voi tarvita ihan konkreettista apua esim. kaupassakäyntiin, sairaalamatkoihin tai vaikka lasten harrastuskuljetuksiin. Myös läheiselle nämä konkreettiset auttamisen mahdollisuudet ovat usein mieleisiä. Läheiseltä tarvitaan rohkeutta kysyä sairastuneelta, miten voisi olla avuksi. Myös sairastuneen on hyvä opetella pyytämään apua ja kertomaan, mitä toivoisi läheisiltään. Sairastunut haluaa kuitenkin tehdä asioita myös itse ja kokea, että hän jaksaa ja pystyy. Itse asioiden tekeminen auttaa huomaamaan, ettei sairaus ole vienyt pois kaikkea entistä.
Myös läheinen tarvitsee tukea
Läheisen täytyy pitää huolta myös itsestään. Läheiset kertovat usein, että terveydenhuollossa keskitytään sairastuneeseen ja läheiset jäävät vähemmälle huomiolle. Puolisolta ja muilta läheisiltä kysytään liian harvoin, miten he jaksavat ja voivat. Huolestuneen puolison tai läheisen harteille voi lisäksi kaatua perheen taloudellinen tilanne sekä lasten- ja kodinhoitoon liittyvät asiat. Läheinen haluaa usein suojella sairastunutta eikä kuormittaa häntä omilla peloillaan ja huolillaan. Läheisen olisi kuitenkin tärkeä opetella puhumaan tunteistaan, ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Avoimuus puolin ja toisin auttaa kulkemaan sairauspolkua yhdessä. Vaikeidenkin tunteiden ja asioiden puheeksi ottaminen on usein molemmille helpottavaa. Ei tarvitse piilotella asioita toiselta ja esittää reippaampaa kuin onkaan. Syöpäjärjestöjen neuvontahoitajan juttusille voi tulla sairastuneen lisäksi läheinen tai perhe. Joskus vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen on helpompaa, kun läsnä on ulkopuolinen ihminen.
Sairastuneen avun ja tuen tarve vaihtelee ja jokainen sairastunut kokee sen omalla tavallaan. Harvoin niitä juuri oikeita sanoja on olemassa, eikä sairastunut niitä odotakaan. Hän odottaa läsnäoloa ja kuulevia korvia. Hän ei välillä varmasti itsekään tiedä, mikä häntä auttaisi. Parhaiten tätä voi selvittää kysymällä: ”Haluaisitko puhua?” tai ”Miten haluaisit minun sinua auttavan?”
*