Kaikki alkoi kauneuspilkusta
Rakastan aurinkoa. Rakastan lukemista. Rakastan lukemista auringossa, järven rannalla. Ja minulla on tyypillinen suomalainen, hyvin vaalea iho. Ja minulla on runsaasti luomia. Syöpä ja sen riski on ilmeinen.
Rakkaus aurinkoon ja helposti palava, runsasluominen ihotyyppi ei ole paras yhdistelmä. ”Kauneuspilkkuni” eli isohko luomi kasvoilla sai paljon aurinkoa etenkin kesäisin mökillä. Vaikka äitini jo 60-luvulla ymmärsi auringon ja vaalean ihotyypin yhdistelmän huonoksi, en itse sitä ymmärtänyt.
Hyväksi onneksi äitini ei ollut pelkästään vahvalla maalaisjärjellä varustettu, vaan lisäksi toiminnan ihminen. Hän patisteli minut luomenpoistoon ohjeistaen, että luomi on tutkittava. Äidin ohje oli viisas. 21-vuoden nuoresta iästäni johtuen ei lääkärikään osannut syöpää epäillä, vaan kysyi mielipidettäni. Muistan kuin eilisen pyytäneeni tutkimusta, koska ”äiti käski”. Diagnoosi oli melanooma.
Kun syöpä koskettaa, kulkee se rinnalla koko loppuelämän. Melanooman sairastaneena en voi enää mm. luovuttaa verta, vaikka syöpä ei onnekseni ollut levinnyt. Aurinkoon ja etenkin ihon suojaamiseen palamiselta syntyi uusi asenne. Pitkähihaiset vaatteet, varjo rannalle, vähintään 50-kertoimen aurinkovoide ja keskipäivän auringon välttäminen ovat melanoomapotilaalle peruskauraa. En kuitenkaan halua antaa auringolle lopullisia hyvästejä, koska valo antaa mielen energiaa ja hyvää oloa. Myös atoopikko hyötyy auringosta. Kohtuus on silloin hyvä mitta.
Syöpä ei katso, keneen se iskee, mutta syövän riskiin voi itse vaikuttaa. Toivottavasti ainakin vaalean ihotyypin (ihotyyppi 1 ja 2) omaavat tiedostavat, että palamiselta on suojauduttava. Koska ihotyyppi 1 ei rusketu, tarkoittaa se käytännössä suojautumista ja varjoisan puolen valintaa. Kesäinen vaatekaappini koostuukin hulmuavista helmoista, sifongista ja silkistä, väri-iloittelusta ja höyhenenkeveistä asusteista.
Etelä-Suomen Syöpäyhdistys tarjoaa tietoa keväällä ihosyövästä. Erikoislääkäri Ian Barner-Rasmussen luennoi keskiviikkona 5.4. Helsingissä ihon terveydestä teemalla: Ihomuutokset – milloin kannattaa huolestua.
Kohtaamisten vuosi – hetkiä hoitajantyön arjesta tiedon, tuen ja toivon ääreltä
Terveydenhoitaja Niina Nykänen kertoo hoitajan työstään Essyssä – kohtaamisista, joissa vuorottelevat ilo ja suru, epävarmuus ja toivo. Jokainen hetki potilaiden ja heidän läheistensä kanssa […]
Lue lisää
Katto romahtaa
Palatessani kolmen kuukauden kuvausmatkalta Portugalista huomasin peilistä, että rinnassani on jotakin outoa – ja tiesin ennen lääkäriä sen olevan syöpä. Neljä päivää kannoin epäilystä […]
Lue lisää
Pelosta ymmärrykseen – mitä opin palliatiivisesta hoidosta
Mervi Kaartoaho oli pelännyt sanaa palliatiivinen hoito, kunnes osallistui Essyn luennolle Palliatiivinen hoito elämää tukemassa. Luennolta hän sai tietoa, joka korjasi monia väärinkäsityksiä.
Lue lisää